Kiara <3 Klever pennut syntyivät lauantaina 30.11

11 ihanaa pentua, joista 6 narttua ja 5 urosta. Enemmän kuin olimme toivoneet (aina saa toivoa) syntyi maksapentuja jopa 7.
Synnytys kesti 6 tuntia ja Kiara äiti hoiti sen niin hienosti. Silmä oli tottunut jo pyöreään äitiin niin oli outoa kun kaikki ylimääräiset kilot jäivät synnytykseen. Ensimaitoa joka pennulle sen jälkeen kun oli syntynyt ja mamma sai putsattua. Kiara sai ensi "ruokana" synnytyksen jälkeen lämmintä lihalientä. Nyt tätä kirjoitettaessa ovat pentuset 19 päivän ikäisiä. Silmät ovat auenneet ja jalat ottavat jo askeleita kovasti eteenpäin sekä hoippuvia askeleita. Reagoivat ääniin ja arvatkaa vaan mikä on se paras paikka pentuhuoneessa. Kiaralla on riittänyt maitoa hyvin. Pentujen painot nousevat. Pentutuoksu on pentutuoksu ja tunnen sen nenässäni töissäkin ;) Vilinää ja vilskettä.... ihanaa meillä on aika vauhdikasta jouluna.  Ennen meillä on ollut kesäpennut joten on outoa kun eivät pääse ulos peuhaamaan samallalailla sitten. Isäntä teki tiistaina isomman pentulaatikon meidän makkariin joka todellakin todettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Kunhan kasvavat ja rupeevat liikkumaan enemmän niin saavat tulla myös olohuoneen puolelle. Matokuuri annetaan tällä viikolla pennuille ja samalla madotetaan kaikki muutkin nelijalkaiset kissaa unohtamatta. Kleverin omistaja Madde ja hänen ystävänsä Jaana kävivät pentuja katselemassa ja hipelöimässä. Kiitos teille avusta pentutarkastuksessa. Nala mummo ja Afia täti ovat molemmat käyneet pentulaatikon reunalla tutustumassa pentuihin. Afia oli jo molemmat etujalat pentulaatikossa menossa kokonaan sinne. Aluksi sitä ällötti pennuntuoksu niin että muutti eteiseen asumaan muutamaksi päiväksi. Kiara on ollut niin huolehtivainen ja ihana äiti pennuille. Pentulaatikon ulkopuolella on patja johon Kiara menee välillä makoilemaan tai tulee meidän seuraan olohuoneeseen. Heti kun kuuluu äännähdys pentulaatikosta niin kipittää sinne tsekkaamaan tilanteen.

Kiaran kanssa käytiin Herttoniemen Hertassa ultrassa ja 8 pallukkaa näkyi ainakin. Voi mamman pientä mussukkaa kun alkaa kasvattamaan vauvamasua jota saa silitellä ja nuuskutella ! Tätä kirjoittaessa on päiviä jo 52 ja masu alkaa olemaan jo aikas muhku. Viime yönä asentoa vaihtoi monta kertaa ja näkee että on vähän tuskaisaa olla. Minkä kokoiseksi se vielä kasvaakaan. Toivotaan kaikkea hyvää loppuun asti ja synnytykseen isot peukut.

Olemme tavanneet ja kahvittaneet todella mukavia pentukyselijöitä. Hyvä fiilis on jäänyt :)

Lenkeillä ollaan käyty niin Milon kanssa, Kiaran veljien kuin uusien koirakaverien kanssa. Kiaran kanssa olemme siirtyneet pelkkään hihnalenkkeilyyn. Vapaita lenkkejä tehtiin niin pitkään kuin näytti olevan turvallista vielä mennä. Metsälenkeillä käytiin pääasiassa koska siitä saa hyvää liikuntaa. Ruoka ollaan muutettu pentunappuloihin pari viikoa sitten. Tällä hetkellä Kiara saa kolme kertaa päivässä ruoka - annoksen koska ei syö kerralla niin suurta määrää.

Pentulaatikon virittelyä ja tarvikkeiden paikalleen laittamista pikkuhiljaa. Aika vaan on mennyt nopeasti. Nala mammalla on meneillään valeraskaus ja ihan maitoa on tullut nisistä.

Heippa vaan kaikille :) Vuosi 2013 jo viimeisellä kolmanneksella ja kaikkea mukavaa on mahtunut tähän vuoteen. EI voi ahkeraksi sanoa tämän blogin kirjoittajaa mutta aina voi yrittää parantaa tapansa. Näyttelyissä ollaan jonkin verran käyty pitkin vuotta ja Kiara on pärjännyt ihan hienosti ollen tällä hetkellä rr yhdistyksen top 10 listalla sijalla 7. Afiallakin on mennyt ihan mukavasti ja ihan näyttelykokemusta ollaankin haettu sillä Afia on hitaasti kehittyvää sorttia. RR yhdistyksen erkkarissa Somerolla Afian ridge valittiin näyttelyn parhaimmaksi :D ja siitä saimme olla oikein ylpeitä. Afia sijoittui ison ryhmän neljänneksi. Kiara oli isossa ryhmässä mutta ei sijoittunut. Erittäin mukava päivä erittäin lämminhenkisessä tunnelmassa, auringon paisteessa. Kyllä Rhodekansa osaa :D 

Teimme toukokuussa matkan Budapestiin maailmannäyttelyyn (koirista mukana Kiara ja Afia) omalla autolla ja se oli todella mukava reissu. Meidän ensimmäinen Euroopan reissu ja ajokilometrejäkin tuli ihan mukavasti. Saksa, Tsekki, Slovakia, Unkari, Itävaltaan piipahdus, Tanska ja Ruotsin kautta takaisin kotiin. Kävimme samalla reissulla moikkaamassa Kiaran isää Rodia ja hänen perhettään. Sen verran oli huippureissu että takaisin olisi kiva joskus päästä varsinkin Unkariin, Budapestiin.

Näyttelytreeneissä ollaan käyty pitkin vuotta ihan varmuuden kasvattamisella (lue:emännälle varmuutta) josko sitä uskaltautuisi sinne kehään menemään joskus.

Verijälkeä olemme myös tehneet muutaman kerran ja järjestetty verijälkipäiviä omille kasvateille ja kaverien koirille.

Tottistelua ollaan harrastettu ronttiporukan kanssa Heurekalla ja sisähalli vuoroissa alku vuodesta. Jatkettiin taas harrastusta nyt syksyllä ja sisähalliin taas joulukuussa. Tehdään toki jonkin verran tottistelua kotona ja hihnalenkeillä tulee aina tehtyä jotain pientä. Vapaat lenkit ovat edelleen ne parhaat. Hajujen perässä meno on ihan ykkösjuttu. Tytöt (Nala, Kiara ja Afia) ja joku Kiaran veljistä lähtevät joskus ihan ajohaukun kera jäniksen perään ja saapuvat sitten muutaman hetken päästä takaisin kukin yleensä vuorollaan. SIlmät jotka sädehtivät sen jälkeen voisi loistaa vaikka huoneen ;)) Jokusen kerran on jollakin ollut anturassa haava tai pieni palkeenkieli kun on pitänyt rymytä kovaa vauhtia eteenpäin katsomatta mistä kulkee tai ei kai noi koirat paljoa eteensä katsele kun on ajo päällä. Onneksi ollaan pienillä haavereilla selvitty kop, kop,kop!!

31.8 olimme rr yhdistyksen järjestämässä MH luonnekuvauksessa. Kiaran lisäksi samasta pentueesta oli mukana myös veljet Diego ja Remo. Seuraavana vkl oli Rundu veli myös MH luonnekuvauksessa. Olimme erittäin ylpeitä kaikista teistä.

Kennel Glenholmin kasvattaja Amerikasta Norah Ormerodin saimme iloksemme vieraaksi meille yhden viikon ajaksi nyt syksyllä. Me olemme erittäin iloisia kun saimme hänen kasvattinsa, uroksen Glenaholm Kabo of Uwanja's mukaan  jalostusohjelmaamme. Saimme kuulla paljon tarinoita vuosien varrelta ja niitä jäimme todella kaipaamaan hänen lähdettyä takaisin kotimaahansa. Oikein mukava ja herttainen rouva <3  Kabo asuu Kiaran veljen Dieselin perheessä ja heistä on tullut oikein hyvät kaverit. <3 Isot kiitokset myös meidän puolesta Anitalle ja Akille <3

Kiaran veli Uwanja's Rufus "Rudo".sta tuli isä keväällä. Onneksi olkoon isä Rudolle ja omistajille Bilondalle ja Rosalle <3   6 kaunista ja komeaa pentua syntyi MBwasimban kenneliin. Tapasimme koko katraan pentulaatikossa ja myöhemmin pentutreffeillä Wendyn perheen kotona. Ihanaa oli tavata pennut ja heidän omistajat ja pentueen emä ja muut lauman jäsenet oli myös mukana. Mukava päivä oli ja kiitos siitä ja tarjoiluista Annen perheelle.

Amerikan veli RA on myös isä ja hienosti pärjännyt näyttelyissä. Hän on silver grand champion ja juoksu tittelinkin saanut. Omistaja Kathleen  on innokas näyttelyissä kävijä ja he voittivat yhdessä näyttelyssä best owner /handler  ridgeback Best in show. Ovat saaneet kutsun : to the AKC/Eukanuba National finals in December 2013 in Florida. Peukut pystyssä täällä!!!

Teimme Ruotsiin astutusreissun syyskuussa 27-30.9  Kiaran sulhasen komean maksakuonon Kleverin kotiin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä <3 astutus oli kahtena päivänä ja hienosti meni kumpaiseltakin. Nyt vaan toivotaan parasta ja pidetään peukut pystyssä. Ultraan ollaan varattu aika ja siitä sitten lisää seuraavassa päivityksessä. Erittäin suuri kiitos Kleverin omistajille Madde ja Kjell että saimme Kleverin Kiaran sulhaseksi.

Tässäpä kait ne "tärkeimmät" tai mitä nyt tällä hetkellä mieleen tuli. Hyvää viikonloppua kaikille ja nautinnollisia lenkkejä nelijalkaisten kanssa.

 

RR erkkarissa vietettiin koko päivä ja oli mukava tavata iloista RR porukkaa. Kiara ei sijoittunut mutta oltiin tosi tyytyväisiä arvosteluun ERI oli tulos. Olisi voinut ottaa Afian mukaan sinne totuttelemaan näyttelymelskeeseen. Jotenkin ei vaan tullut mieleenkään. Buffet tarjoilut oli tosi mahtavat mikä onkin tosi tärkeä juttu yleensäkin tapahtumissa. Hyvä ruoka, parempi mieli :D

Metsästysreissulla oltiin keski suomessa eli reissussa 4 päivää. Ensimmäisenä päivänä oltiin sen verran myöhään perillä ettei enää viitsitty lähteä "kunnolla" metsään. Tehtiin pikku Afitukselle laukaustestit läheisellä pellolla. Hienosti suhtautui laukauksiin eli pysähtyi laukauksen kuultuaan ja sen jälkeen lähti heti kohti kohdetta eli isäntää joka laukaukset suoritti. Ei minkäänlaista pelkoa. On se niin reipas tyttö. Ikää tuolloin Afialla reilu 4kk. Kirppu oli myös reilut 4 kk ikäinen kun hän sai kokea ensimmäiset laukaustestit. Se oli RR yhdistyksen mejäkokeessa Raahessa elokuussa 2010. Kirppu teki töitä viime vuodelta lähtöisin samalla tavalla eli etsi hajuja metsästä ja ajoi linnun/ linnut lentoon. Nala toimi osittain samalla tavalla ja osittain pysyi isännän läheisyydessä. Saaliina 1 pyy ja 1 teeri. Pyy syötiin samana iltana ja teeri tuotiin kotiin pakkaseen. Oli se vaan taas niin makoisa reissu ja miten mahtava fiilis käydä välillä grillailemassa kodassa ja nauttia suomen kauniista syksyisestä luonnosta. Tuli liikuttua paljon luonnossa ja se onkin se yksi hyvä pointti koko jutussa. Koirulit oli tyytyväisiä saamastaan vapaasta liikunnasta. Puolukoitakin satiin tuliaisiksi kotiin. Erittäin hyvässä seurassa vietettiin metsästysreissu ja iltaisin käytiin kunnon puulla lämmitettävässä saunassa tähtikirkkaan taivaan loistaessa. Ei ole maalaiselämän voittanutta sanoo yksi maallemuuton kuumeessa oleva ;))

Mettäreissun jälkeen ollaankin oltu aika vähän vapailla lenkeillä. Aina silloin tällöin täytyy päästä vaikka samalla sieniä keräämään tai koirakavereita tapaamaan. Diegon ja Diesel veljien ja Milon kanssa ollaankin tavattu. Afia on päässyt rallattelemaan ihanan Wilman kanssa joka on 3 kk Afiaa vanhempi.  RR yhdistyksen pentukurssi alkoi ja tosi kiva että se järjestettiin niin päästään Afian kanssa treenaamaan. Ollaanhan me jotain jo tehtykin ja samallahan tuo pikkuinen oppii kun tehdää isommille kotona jotain. Täytyy sanoa että kolmas koira on ollut helpoin tapaus  tähän asti kun matkii niin paljon noilta isommilta. No, niin "hyvässä" kuin "pahassa".

Kirpun kanssa emäntä on käynyt tottistelemassa Heurekan parkkiksella keskiviikkoisin. Kiva tavata siellä myös Leo kamua. Tehdään niin ettei anneta treenikentällä ollenkaan haistella toisia eli ei hihnakohtaamisia ollenkaan. Treeneissä treenataan ja vapaa ajalla leikitään. Sama tehdään myös Afian kanssa. Viimeksi oltiin koko porukka treenamassa.

Kirppu ja Afia leikkivät päivittäin yhdessä ja joskus leikkiin yhtyy myös mamma. Meteliähän noista kolmesta tulee mutta on hauskaa myös seurata heidän touhuiluja. Toki joutuu rauhoittelemaankin sitä menoa kun meinaa yltyä liian villiksi. Pihalle jäähylle, se on takuuvarma rauhoituskeino......ainakin hetkeksi. No joo kivasti osaavat olla. Meillä on ikivanhat sohvat joista jo rupee fyllingit pursuilemaan ja tättädädäää Afia kun huomasi mukavan leikin sadepäivien iloksi silloin kun muut on töissä ja koulussa.. Näitähän voi vedellä hampailla täältä irti ja levitellä olohuoneen lattialle. Täytyyhän sitä jotain ohjelmaa keksiä kun nuo isommatkin vaan pötköttelee päivät tai niin ainakin noi ihmiset luulee. 

Afialle tuli nyt vkl ripulitauti ja toivottavasti vaan menee nopsaan ohi. Iloinen ja leikkisä se on onneksi ollut. Ulkona käyty ihan lyhyillä lenkeillä. Oppi ilmaisemaan kotona että haluaa ulos tarpeilleen. "Tassutteli" kodinhoitohuoneen sälkkäreitä josta metelistä päätellen oli uloshalun ilmaisu. Voi pientä. Pentunäyttely olisi ensi kuussa Helsingissä ja tarkoitus olisi ilmoittautua sinne. Isäntä lupasi lähteä esittämään.

On pitkä aika viime päivityksestä. Tai kirjoitin kerran pitkän sepustuksen tapahtumista ja olin valmis enkä muistanut tallentaa sitä niin kaikki meni enkä viitsinyt harmistuksissani uudestaan alkaa kirjoittamaan. 
No tässäpä jotain:

Olemme reissanneet pitkiä automatkoja kesällä ja hienosti on mennyt pikku Afituksellakin automatkat.
Herttainen pikkuinen se on. Pitää äiskän vireessä ja sisko Kiara saa olla enemmän rauhassa. Kirppu ei vaan aina välitä sen touhuiluista. Se aikuistui kertaheitolla Afian syntymän jälkeen. Toki sen jälkeen alkoi juoksut (jotka oli vasta toiset) ja vähän "apeana" Kirppuli oli. Ei löytynyt sellaista Kirppumaista virtaa. Leikkii  kyllä onneksi ihan kunnolla välillä. Kirppu on enemmän sellainen "metsästys" koira. tykkää juoksennella metsässä ja ottaa hajuja. Mamman kanssa joskus innostuu touhottamaan. Veljien ja kamujen kanssa Afitus on saanut painiskella ja touhottaa.

Afia on melkein alusta saakka syönyt nappularuoan kuivana. Ei vaan tykännyt vesi/ piimänappula jauhelihaseoksesta. Kennelrehun autosta tilataan kalkkunaa, broileria, sianlihaa ja erilaisia luita ovat saaneet kaikki. Broilerin siipiä myös. Hirvenlihaa myös annettu ja siitä tykkäävät kuin hullut puurosta. Kaikki annetaan raakana. Lohiöljyä lisätään myös ja vaihdellen rypiöljyä. Musti& Mirrissä on hyviä ruokapötköjä joita kanssa käytetään välillä. Murren murkinassa on kaikkea hyvää kanssa joita tulee myös käytettyä. Vihannesmössöjä teen myös. Merileväjauhetta ja valkosipulirouhetta saavat mutta aika harvoin. Nappularuokaa Acanaa isommille ja Orijen Afitukselle. Vaihdetaan takaisin Acanalle myös Afitus.

Kiara ja Rundu sisarukset valioituivat Suomen muotovalioiksi FI MVA nyt elokuussa. Upea hetki  ei voi muuta sanoa. Oikein paljon onnea vielä tätäkin kautta Pauliina perh. ja handleri Niina. Suuret kiitokset meidän tyttärelle Kirpun handlauksesta.

Kesä mentiin aika hiljaiseloa harrastusten kanssa. Nyt ollaan käyty tottistelemassa ja hakuilemassa ja tehty verijälkeä. Olisi tarkoitus alkaa juoksemaan Kirpun kanssa kun tuli ostettua uudet juoksulenkkarit. Nala ei ole vieläkään päässyt eroon kaikista raskauskiloista. Afia kun on sellainen että lähtee tarkastamaan isompien kipot (kun ne on jo syöneet) niin sillä välin Nala käy hotkaisemassa Afian ruoan loppuun ja penturuoka onkin vähän energiapitoisempaa. Pitäisi olla vahdissa vieressä ettei pääsisi syömään ja näin ollaan tehtykin. Nalalta ollaan vähennetty ruoka-annosta ja lisätty liikuntaa jotta saisimme sen taas omaan kuosiinsa. Huomaa koirasta kun paino alkaa tippumaan niin on pirtsakampikin.

Odotetaan tulevaa metsälintureissua keski suomeen. Ihanaa kävellä metsässä ja nauttia luonnonrauhasta ja katsella koirien menoa siellä ja ehkä saalista voisi tulla. Puolukoita olisi kiva saada myös talvisyötäväksi jogurtin kanssa ja hillona hirvipaistin kera, NAM !!

Tulevana vkl mennään RR erkkariin jossa on 85 koiraa. Kiva päivä tiedossa kun tapaa tuttuja ja näkee rontteja pennuista veteraaneihin Vetskut on niin liikuttavia.