Lenkkeilty paljon täällä Vuosaaren huipun maastoissa. Kun sää on ollut suht kelvollinen niin pyöräilemässäkin ollaan käyty. Hiljaiseloa on ollut kaikenlaisesta harrastuksesta. On ollut kaikkea muuta...... no ainahan sitä jotain pientä tokoilua tulee tehtyä lenkeilläkin.

Aslania ja Miloa ollaan tavattu 

Milon ja Annen kanssa ollaan oltu lampimettässä lenkillä. Se on niin ihana paikka kun maastot vaihtelee ja siellä voi olla aika rauhassa. Toki ollaan myös oltu koirametsässä.

Kävelimme Aslanin porukoitten kanssa Vuosaaren näköalapaikalle. Nala ja Aslan pinkoivat perätysten metsään ja (jäniksen hajua nenään) ei mennyt kuin hetki niin rupesi metsästä kuulumaan ajohaukun ääntä pienen tovin verran. 2 supertyytyväistä koirulia hymy naamalla tulivat kertomaan meille, että nähtiinkö me mitä he olivat olleet tekemässä ? Hienosti molemmat koirulit kiipesivät ritilärappuset 12 metrin korkeuteen näköalatasanteelle.

Nalalla on aika vahva saalistusvietti. Missä vaan näkyy  jänis,orava, fasaani..... niin perään pitäisi päästä heti ja tällä sekunnilla. On siinä välillä pitelemistä. Pyörälenkillä se on aika haastava tilanne ettei itse mene nurin.

Emäntä ja isäntä kävivät suorittamassa hyväksytysti koirankasvattajan peruskurssin Hyvinkäällä viime viikonloppuna. Tiivistä opiskelua ja kuuntelua. Väsymys painoi molempina iltoina kun ei ole tottunut olemaan koulunpenkillä. Opiskelijoille täytyy nostaa hattua että jaksavat.

Muutama kuva Nalasta Sipoossa.

Näköalapaikalta kesällä otettu kuva.