Su 17.5

Kävimme Haminan näyttelyssä jossa oli paikalla 3 Ronttia. Nala esiintyi hienosti (kiitos Jennin) eli edelliseen näyttelykertaan verraten meni todella hienosti. Nala oli ainoa narttu > tulos EH.

Ma 18.5

Isäntä teki Nalalle päivällä lyhyen jälkitreenin. Nokka maassa alusta loppuun, intoa riitti.

Illalla Nala ja emäntä kävivät Svenkan viehejuoksussa Paloheinässä. Olimme ajoissa paikalla ja saimme odottaa tunnin verran ennenkuin oli meidän vuoro sillä siellä oli reilusti yli kymmenen koirakkoa ennen meitä.Pientä turhautumista lukuunottamatta aika hienosti Nala jaksoi odottaa vuoroaan. Siellä oli joku tapahtuma samaan aikaan. Alempana nurmikolla oli lapsia ja vanhempia liikunnan parissa. 4 viehevetoa Svenkka veti ja kovasti Nala juoksi, viehettä ei "tappanut" kertaakaan, suuhun kyllä otti.

To 21.5

Rhodesiankoirien monttumestaruuskisat Vihdin Otalammella. Ei minkäänlaisia odotuksia juoksun suhteen, koska tämä oli ensimmäinen kerta meille. Mukava tapahtuma oli siis tiedossa sillä aina Rhonttitapahtumissa on ollut hauskaa ja hyvä fiilis. Päiviltä emäntä kyseli neuvoja siinä lähtöviivalla, koska ei ollut mitään hajua millä systeemillä koira lähetetään. Nalaa ei kiinnostanut viehe pätkääkään siinä lähtöviivalla, vaikka vieheen palauttaja sitä heilutteli siinä lähtöviivan lähellä. Nala lähti kuitenkin vieheen perään rivakasti tai niinhän sitä sai luulla nimittäin tyttö poikkesi radalta oikealle ja teki suurinpiirtein puoliympyränmuotoisen lenkin (lähtöviivalla tuijotti oikealle > siellä oli jotain kiinnostavaa) ja emännän kutsusta palasi takaisin radalle (Päivin neuvosta emäntä lähti juoksemaan rataa eteenpäin) ja Nala juoksi radan loppuun. Jenni otti kuvia ja niistä näki että Nala jarrutteli ja pysähtyi kerran ja sitten vasta päätti juosta vauhdilla loppuun... kuitenkin ajanottaja piti vielä käydä moikkaamassa ennenkuin isännän luokse meni. Emäntä tässä mietti seuraavana päivänä että oli muuten antanut Nalalle siinä lähtöviivalla vahingossa hakutreenien vihjesanan eli UKKO joten voipi olla että Nala lähti siinä juoksun alun jälkeen etsimään sitä UKKOA voi vitsi että me naurettiin koko tilanteelle perjantaina. Ensi vuonna kyllä lähdetään uudestaan mukaan...täytyy vissiin harjoitella jonkun kerran että tietäis tyttö mistä on kyse.

La 23.5

Ihana ja komea Atos veli tuli kyläilemään muutamaksi tunniksi. JEE ja JIPPIII fiilikset kun näkivät toisensa. Atos ja Nala ovat aina olleet parhaat painikaverit toisilleen. Pihalle ei oikein tehnyt mieli mennä kun siellä satoi ja oli märkää. Voihan sitä sisälläkin vähän painia tuumasivat sisarukset. Sade kuitenkin taukosi ja eikun pihalle juoksemaan. Emäntää harmitti kun oli ottanut kuvia ihan väärillä asetuksilla nimittäin olis tullut hyviä juoksu/ peuhukuvia. Poseerauskuvia otettiin ja lisätään joku kuva tänne blogiin myöhemmin. Sisällä malttoivat vähän aikaa välillä makoilla ja syödä luita.....ja taas mentiin vauhdilla.Viime hetken riehat käytiin vielä eteisessä ennenkuin Atos emäntänsä Tiinan ja isäntänsä Jukan kanssa lähtivät. Tulethan uudestaan leikkimään Atsku veliseni, iloinen painikaveri ja komeakin!  toivoopi Nala sisko

Illalla käytiin vielä Sipoon koirametsässä lenkillä. Oli muuten hyvä tuoksu siellä metsän keskellä kun koivun lehdet tuoksuivat sateen jälkeen. Ihanaa kun on kesä tulossa, paras vuodenaika.